Satujen Taikapiiri

Doddiin porokoiran tervehdys.

Skannerini ja Windows 7:n yhteistyö ei toimi. 8(
Mut huomaan myös että tämä satukirja lähestyy nyt loppuaan. Oli ihan mojovaa miltei kaks vuotta kuunnella anonyymejä, mut sain mä kavereitakii. Kyl mä tät hommaa jatkan, mut niin salassa ja yksinäni että siitä ei ole mitään iloa :O) (<- tollon iso punanen nenä) 
Minoon puhunu, ehkä mei törmätään vielä tulevassa. Tai sitten ei. Töttöröö.

Joulut ja uudetvuodet lukijoille. bababaaa.
Mie hakkaan tankkeja. Enkä oo ihan pylly siinä 8)

 Löysin koneeltani aarteita. : DD

Olen tässä parin päivän aikana kuunnellut tosi paljon P!NKkiä. Ja mä tykkään oo.

Tässä on aarre 1.

aarre 2.

Kyllä. Niin ilkeitä juttuja oon tehnyt joskus hassunhauskan ystäväni kanssa että ollaan etittty jotain randomei hahmotietoi jostain suntuubin sivuilta, kerrottu toisillemme mitä siin lukee ja sen perusteella sitten tehty hahmo.

Jos ikinä saan meemini tehtyä valmiiksi pitänee tehdä toinen missä on tämä sama haaste XD

Koska itse olen nyt kuunnellut pinkkiä haluan että muutkin saa kokea saman onnen.(olen tosin itkenyt aika monen kappaleen mukana ennemmin kuin ollut ihan UUJEA mut koskettavia kappaleita ovat jotkut)
http://www.youtube.com/watch?v=nJ3ZM8FDBlg <<-- painaa vaan 

 Minul ei tosissaan mee just ny hirveen hyvin.
Mul iski hurja flunssa jonka takia oon nyt sit ollu kotona pari viikkoa yksinäni. Tosissaan yksinäni.

Tänään on ollut ihan helvetin perse päivä näin pähkinänkuoressa. Olin väsynyt ja itkuinen aamusta saakka.
Suurin syy itkuisuuteeni oli se, että olen tosissaan yksin. Niin tunnen itseni ainakin.

Allun aikaan minulla oli "ystäviä" minulle nämä ihmiset oli ystäviä, mutta nähtävästi tunteet eivät olleet molemminpuoleiset.
Niin paljon pitää piruja maalata seinälle että nämä "ystävät" jotenkin liittoutui minua vastaan haukkuivat minua julkisesti..

Oli pakko. Tosissaan, suuri syy eroon Allun kanssa oli se, että nämä "ystävät" päättivät emt puolustaa mua, ja sen takia haukkua lapselliseks ja aivottomaks sun muuks paskaks, no mut hei sitähän mä oon. 

 (Mulle on edelleen epäselvää että mitä helvettiä pikselinimi tarkoitti sillä että se halusi puolustaa ystävää jonka takia se kävi mun kimppuun, ö ja ketä ystävää se oli puolustamassa? sen sanojen mukaan mua.) 
Kaiken kukkuraksi pikselinimi kävi kimppuuni Annamerkinnän takia. Oookoo.
Annamerkinnän takia tuo ylläkäyty haukuntakeskustelukin oltiin käyty, mutta se onkin sitten oma tarinansa, jonka muistan ihan hyvin vielä. Se ei liittynyt minuun, mutta minulle tärkeään henkilöön, joka sai karvat pystyyn. Töttöröö.

NNooo tästä seuras että minä ylpeänä luonteena otan kaiken itseeni koska minua tässä loppujen lopuksi haukuttiin.
Palaten syyhyn miksi ero tuli, nohh.
Minä en kuulu porukkaan. Käyn helsingisä koulua ja olen hesalainen. Ou jee.
Koska olen hesalainen, en kuulu porukkaan. capiche. Koska en kuulu porukkaan, minua ei kutsuta mukaan mihinkään.
 - Joten jos rannoille sun muualle mentiin, Pikselinimi ja pikselinimen uus BF, minun entinen paras ystävähaistavaan, sekä pikselinimen ihana BF2 kutsuttiin mieluummin mukaan.

Minut jätettiin pois laskuista.

Sekös minut ajoikin hulluksi. Halusin Allun seuraa. En saanut sitä. Halusin halusin halusin. Mitä enemmän halusin sen vähemmän sain. Mitä vähemmän sain sen enemmän halusin. Loppujen lopuksi olin ihan paniikissa ja umpikujassa, koko aika kiinni Allussa koska pelkäsin menettäväni hänet. Nnoh, mitenkäs tässä kävikään..

AAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAaa. Yksinhän tässä tallustellaan... (No onneks on sentään vielä Allu kuvioissa niin paljon että ihan yksin yksin olen)
 

Koska tämä oli nyt minun surupurkaus raivopurkaus paskansyytäyspurkaus ja kaikki muu purkaus pitää tänne loppuun vielä lisätä lapsellisuuden multihuipentumaks henkilökohtainen tervehdys entiselle parhaalle ystävälleni.

Miksi ihmeessä takerrun näin? No ehkä mulle oli merkitystä ensimmäinen ystävä täs kaupungis. Ehkä mulle oli merkitystä kaikki asiat mitä me yhes tehtiin. EHKÄ VITTU SULLA OLI JOTAIN MERKITYSTÄ. Elä säätnä kirjota jonee devijournalii et EI MUST OLLU MITÄÄN MERKITYST SILLE IHMISELLE BAW. SE ON IHAN SAMA BAWAW.
Jos vähän muistellaan, sinä työnsit mut pois. Mulloli rankka aikakausi meneillään, tappelin omast elämäst, silloin en jaksanut ryhtyy tappelee sun seurast TAAS. Milloin tulit mun luo ja sanoit että hengaillaan. Ku soitin teille pienen kuulin taustalt miten kiljuit ENOOKOTONA!!!11!11!11one.
Mä soitin sulle ku lähin helsinkii kouluu. Soitin sulle joka vitun päivä. Laitoin tekstareita, otin yhteyttä. Mitä sä teit. Et vastannu, et vastannu, et vastannu. Sit sanot et sullei ollu mitään arvoo mun silmis. Avaa silmät, astu ulos sun emokuplasta.

Hyvin kostit teinivuosieni ailahtelut. En ois ikinä arvannu että kaikista maailman ihmisistä sä puukotat mua selkään. Toivottavasti oot ylpee itestäs.

Ai miksi pistän tänne henkilökohtaisia tervehdyksiä? Jotta nämä ihmiset tietää vihdoinkin painua muualle tästä blogista, eräällä tavalla minun elämästä. Olen pyytänyt sitä henkilökohtaisesti. Kerran jo tietokoneitse, ja nyt toista kertaa tietokoneitse.

Pikselinimi ei sinällään kummittele mun mielessä minään muuna kuin aikuistumisvuoteni pilaamisen osatekijänä. Mutta parhaan ystävän menettäminen sinällään tuntuu ja viiltää vähän syvemmältä.

Merkintä on paskankaristelua päältä. Mua on loukattu, mun sisällä jyllää ja myrskyää. Kun aijemmin päivällä itkin silmiäni päästä, haastoin Allulle riitaa ja rääyin ja vinguin, auttoi tämän merkinnän tekeminen.
Pitkään aikaan en oo purkanu tunteita merkitsemällä niitä ylös, mut en itke enää.

En voi väittää merkintää 100000% totuudeksi. Koska minä loppujen lopuksi tiedän vain oman osuuteni.
Yhtä hyvin tämä merkintä voi olla minun aprillipilani. Hehhee.
Hyvää joulua vaan

 


pähkinänkuoressa moi. ei mitään hienoo kerrottavaa.
en tykkää että joulu tulee.

Minulle ei oikeen kuulu mitään. Ikävöin onnellisuutta ja turvallisuudentunnetta(ja haleja helvetti soikoon!) niin että olen jo ihan kipeä. Sekös vituttaa.

Vaihdoin näppikseni pienempään, koska piirtikseni joka on tässä alla vaatii suuremman tilan, ja pöydältäni joka on kokenut pientä muutosta järjestelyjen kanssa niin että tilaa ei ole. Joten järkevintä oli vaihtaa näppistä pienempään. Amerikkalaiseen malliin. Tästä puuttui aluksi ääkköset, jotenkin hassusti sain ne tähän, mutta mutta joo. Se etten muistakkaan missä kaikki näppäimet ovat kuten esim ? Aiheuttaa minussa pienoista ahdistusta ja alentaa itsetuntoani kun en löydä oikeita näppäimiä ja kirjoitan väärin :C

Enkä pysty muuten suoriutumaan suuresta osasta hymiöitäkään. Järkyttävää sillä olen yksi iso hymiöihminen tietokoneella :C

en oo asentanu skannerii. ei jaksa
pahoitteluni tästä. yritän olla reipas mutta mikään ei oikeen palkitse. kaikki paska vaan vyöryää yli.

kun tästä selviän oon kovempi ku kivi. sen jälkeen musta pitää vielä pienempi määrä ihmisiä.

Uusi tietokone... Jota melkein osaan käyttää. Nopeampaakin nopeampi paint piirros tuossa yllä.

Lallaaaaa~

Soija näytti tosi huonolta aamulla, ja koulusta tullessani toinen makasi edelleen samassa paikkaa kuin aamulla. Poika ei reagoinut mitenkään siihen että avasin terraarion kannen, ja vasta kun kosketin väsynyttä barbipoikaa sain pientä elonmerkkiä toiselta.
Soija sätki hetken ja löi päätänsä seinään.. Takajalat ei enää toiminu. Soitin iskälle: Tuu kotiin. Tääl on gerbiili joka pitäs lopettaa...
Iskä tuli, otti toisen terraariosta ja mie sain silittää elävää päätä viimesen kerran. Kolme kertaa kopahti parvekkeella. Nyt se on varmasti kuollu. Hukuttaa en antanu ku tuskattomasti piti homma hoitua.
Pistin nyt ikiunta nukkuvan pojan muovipussiin ja lähin viemään metsään. Puolessa välissä matkalla jonnekin pääsi itku, oli Soijapoika kuitenkin se, josta enempi pidin. Harmaa oli mieluisa väri ja sosiaalisempikin oli hän. Tinkaa minä pitkän aikaa pelkäsin kun puolustautuakseen puraisi minua sormesta.. Mutta nyt minulla on enää Tinkapoika. Yksin koristelee nyt reviiriään, nakertelee vessapaperirulliaan.. Iso urakka edessä vielä on monta paperirullaa nakertamatta. Mahtaakohan yksinäinen suoriutua tehtävästään

Toivottavasti elämäsi ei ollut ihan järkyttävää roskaa

Lepääppä barbiseni rauhassa
Soija 1X.12.2008-20.10.2011

//Koska ihmisiä jotka eivät uskalla omalla nimellänsä täällä kirjottaa, järkyttää se että gerbiili piti omin käsin tappaa, tehkää itellenne jotain. Ei tääl tarvii itseään järkyttää ja minua kiusata. Mä en tuu sensuroimaan itteeni nyt. Enkä tulevassa että hihhuliheivaan.
Ja vielä selvennykseksi kaikille Soija kuoli heti. Ite en vaan tunnistanu kuolonkouristuksii kuolemaksi ja olin ihan paniikissa et elääks se viel. Oman mielentilan vuoksi isä vielä varmisti mulle. Ja ei se eläin ei ollu tohjona tapahtuneen jälkeen. Sen pää ja loppuruumis oli ihan kasassa vielä kun sinne metsään sitä vein. Ja ei se ei oo maassa nyt muovipussissa vaan ihan vaan kiven alla muuttumassa mullaksi.
Helvetti oikeesti mitä draamakuningattaria tämäkin mesta on täynnä. Kyllä mä tiiän et kuolema on kurja juttu, mut ei siit mulle kannata tulla saarnaamaan kuinka mä teen väärin ku päästin jyrsijän, JYRSIJÄN en ihmisen tuskistaan, mahd nopealla tavalla.
Kaikki blogit täällä vuodatuksessa ei oo ihan niille tiina 15 ja jonne 14 vuotiaille tässä on yks elävä esimerkki.
En haluu ketään turretyttöö tai poikaa mun kimppuun siks et mä kerron niinku asiat mun elämässä menee. Ja vaikka kuinka tahtoisitte toisin, nii tää blogi kertoo aika pitkälle siitä mitä mun elämässä ja tunnemaailmassa tapahtuu. Ei oo mielenkiintosta, ei tarvii käydä täällä saarnaamassa mitä teen väärin.
En tuu kasvamaan joidenkii tuntemattomien ihmisten kritiikistä mihinkään suuntaan. Nyt mä oon taas mielipiteeni ilmaissut.
Olisitte onnellisii ettette tunne mua oikeesti, tällast vitun pimeetä rotantappajaa. Niii.

Viimepäivinä mie oon vaan stressannu ihan kauheesti. Koko aika kerääntyy stressiä stressiä stressiä vähän lisää. Alkaa olla sitäluokkaa jo et suolisto ei toimi ja mahaan sattuu koko aika. Itku ei tuu koska mun luottoitkumies sanoi itsensä irti, ja kuppini täyttyy koko aika lisää niin että oon ihan sirpaleina kohta, koska en vaan saa ulostettuu minkäänlaista kunnon rääyntää. Muhvun itkupillerit tänne kiitoos.

Ja sit tää helvetin eroahdistus iskee koko aika päälle. Asiaa korostaa se että en saa käpertyä kainaloon ja vaan tuhista maailman paskaa ulos. Äitin kainaloon mie oon jo liian iso. Isän kainaloon mä en ikinä oikee oo mahtunu.. Äää! En halua olla yksin. En koe itseäni ihmiseksi tälleen puolikkaana.

Raivostuttaa ku tää itkeminen on tällast et  pari hassua kyyneltä tulee mut sit ei tuu kaikkee, sinne jonnekin jää itkusykerö joka kerää lisää stressiä mulle. Ää yhyy yy ää.

Koneeni sanoi itsensä irti.

Rauha hänen saastaiselle sisukselleen. DX
Sain tässä nyt vaihtoon heti toisen koneen joka pitäisi tyhjentää mutku en tiiä mitä nappia voi painaa että kone toimii vielä huomennaki. Pitäs siis tilata Allu tänne korjaamaan.. Eno jolta koneen sain on hukkunut jonnekin, vaimokkeensa soitti äsken meille hätä kurkussä missä hän onn? Ja muutenkin enoni on hyvin kiireinen aina. Eilen oli aikaa kun ihana rakastettava(sarkasmi, ironia) mummomme oli täällä...

Ei mul muuta. Mulla nyt tulee tulevaisuudessa aika pitkält sitte tekstipäivityksii koska kuvat on tuol mun ulkosel kovol. Mut kaikki pitäis asentaa tähän uudestaan.. En oo siis asentanu piirtist, skannerii, webkameraa örp mitään. Hiphei.

Vähän laiskattaa.
Tällaisen infon annoin teille olkaa hyvä.

Sain btw uuden puhelimen jonka kanssa on ihan kamalaa tappelemista. Saunalahti ei halua lähettää numeroani DNAlle jolta ostin puhelimen ja liittymän, johon olin äidin kanssa tilauttanut vanhan saunalahden numeroni. Koska me tehtiin yksi pikkunen virheikäs erhe.. Ei ilmotettu saunalahdelle että omistajuus vaihtuu äidiltä mulle.. :--------| Nyt mul sit on toistaseks kaks numeroo.. Uuteen jota en oo viljelly pahemmin kellekään voi soittaa, ja vanhaan johon soittaessa ei kuulu yhtikäs mitään.... Luulin että vika oli muhvun ja evan päässä kun puheeni ei tullut silloin 24 h:n aikana läpi.. Ei olin vaan rikkonut omani... Mutta uusi palikkani maksoi meille euro kuussa kahen vuoden ajan.. (sekin siksi että myyjä vähän tyri mut ei mua haittaa loppujen lopuks) eli tällaiset 24 e :>
Toisin sanoen jos numerooni joka teillä tällähetkellä on soittaa, ja se lopettaa hälyyttämisen, olen vastannut puhelimeen, mitään ei kuulu koska mikkini on rikki. Kertokaa asianne vastaus tulee viestillä perästä :'DD
Nii-i ei kannata suuttua pojille ja heittää puhelinta seinään tyttöset. Ei oo sen arvoista...

Pitää viel mainita et sit ku oon saanu lähetettyy vanhan numeron DNAlle niin sitten toimii kaikki asiat jälleen sit mun pitää vaan siirtää kaikki numerot vanhalta liittymältä uudelle.... mut niin jos tänä aikana teille soittaa joku erikoinen 044.. alkuinen numero niin se on oletettavasti minä. Nyt mä lähen humppaamaan jotain tavaraa naamaani.
Pitää syyä kunnolla että jaxaa!